Siirry sisältöön

Tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni

Paaviuden historia
Pietarista Gregorius Suureen

Kirjailija Jaro Karkisen uusin teos Tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni - Paaviuden historia Pietarista Gregorius Suureen on avain eurooppalaisen kulttuurin ja historian ehkä kiehtovimpaan instituutioon.

”Ruususta meillä on jäljellä vain nimi”, toteaa Umberto Econ klassikkoromaani haikeasti. Lausahdus kertoo eilispäivän vääjäämättömästä katoamisesta: ruusu, rosa, on latinankielisessä lentävässä lauseessa ollut alkujaan Roma, iäksi menetetty maailmankaupunki ja marmorinkiiltävä aika, jollaista ei tule uudelleen ja jonka nimikin on sananlaskussa jo vääntynyt lakastuvaan ja tunnistamattomaan muotoon.

Lause ei kuitenkaan ole totta. Tänäkin päivänä summus pontifex, ylimmäinen sillanrakentaja, asuttaa Vaticanus-kukkulaa, eikä Rooman-kävijältäkään puutu valinnanvaraa poiketa antiikista periytyviin basilikoihin, ihailla niiden aikaintakaisia mosaiikkeja tai laskeutua katakombeihin, jotka kaivettiin seitsemäntoista vuosisataa sitten. Vielä verevämmin tämä sama ruusu versoo kaikessa jokapäiväisessä elämässämme, eikä sitä haistellaksemme meidän tarvitse matkata Apenniinien niemimaalle asti. Jo kävelykierros Helsingin keskustassa ja katsaus Senaatintorin empire-pylväikköihin, piipahdus Jyväskylän Taulumäen basilikakirkkoon tai Rautalammin suureen puutemppeliin marmorimaalattuine puupintoineen muistuttaa, että koko nyky-Eurooppammekin on rakennettu kulttuuriperintöä, lakia ja ihmiskäsitystä myöten kristillis-roomalaiselle perustalle.

Tämä onkin ensimmäisten vuosisatojen todellinen suuri tarina: kuinka itäisiltä mailta saapunut, köyhien kalastajien tuoma viesti tavoitti sykkivän miljoonakaupungin ja maailmanvallan, kuinka vainot vaihtuivat voittoon ja ylenkatse pitkään pohdintaan, kun vuosisatoja kypsynyt filosofia ja kristillinen oppi löysivät toisensa. Kuuden vuosisadan jälkeen ajan ahjosta, jonka liekkejä lietsoivat suuret mullistukset ja maailmanpiirin asettaminen uudeksi, nostettiin lopulta Euroopaksi nimitettävän taoksen ensimmäinen hehkuva möhkäle. Legiooniaan eri puolille Välimerta lähettänyt kuningatar kaupunkien joukossa oli tässä vaiheessa enää kylä, jonka keskusaukiolla paimensivat karjalaumat: uuden maailman vartija ei ollut kultainen kotka, vaan sen suojeluspyhimykseksi nimitettiin työn ja rukoilun täyttämästä hiljaisesta elämästä julistanut munkki Benedictus. Mutta samalla, kun aika teki pois Rooman armeijat, senaatin, legaatit ja konsulit, Lateranus-palatsiin ja Konstantinuksen basilikaan jäi papa, jonka historia oli tuskin vasta alkanutkaan.

Ilmoita, kun kirja on saatavilla

Jätä meille sähköpostiosoitteesi, niin ilmoitamme sinulle heti, kun kirja on saatavilla.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
basilika

Kommentteja ja otteita kirjasta

"Teologisia kysymyksiä on tekstissä käsitelty ei-teologilukijan näkökulmasta lukijaystävällisesti, niin että lukijan tietämys näistä kysymyksistä jossain määrin karttuu, mutta niihin ei paneuduta ”liian” syvällisesti.

Kiitos mielenkiintoisesta lukukokemuksesta. Opin käsikirjoituksen äärellä paljon ja sujuvaa asiatekstiä oli miellyttävä lukea."

Käsikirjoituksen koelukija

 

"Paavius on ainoa nykypäivään säilynyt instituutio, joka voi johtaa juurensa uskottavasti antiikin Roomaan. Paaviuden varhaisvaiheet, Pietarista Gregoriukseen, ovat samalla kertomus Rooman valtakunnan tuhosta että Euroopan ja kristikunnan synnystä. Aiheen käsitteleminen vain poliittisten tapahtumien puitteissa ei voi tavoittaa koko tarinaa, vaan maailman muutoksen ymmärtäminen on väistämättä myös sukellus uskontoon, filosofiaan ja aatehistoriaan."

Johdanto

"Kirjan runsas värikuvitus tiiviine selitteineen avaa kiehtovalla tavalla niin kulttuurihistoriallisia kuin uskonnollisiakin merkityksiä arkkitehtuurin, liturgian ja esineistönkin osalta. Kaikki paavit nimetään, vaikka tietoa ei monista ole paljoakaan, näin kirja on myös eräänlainen hakuteos.

Näin massiivinen teos nykyaikana on ehkä vastavirtaan uimista, mutta tämä kirja kyllä osoittaa miksi kirjahylly on vielä kodissa oltava ja siinä sivistyksen kulmakiviä käden ulottuvilla."

Käsikirjoituksen koelukija

Lisätiedot:
Kirjastonhoitaja Liina Eloaho
Puh. 09 6120 6711
kirjasto@studium.fi

Kustantaja:
Studium Catholicum
Ritarikatu 3 b A 4, 00170 Helsinki
Puh. 040 779 6896

tahti-valkoinen-100
Vieritä ylös