Siirry sisältöön

KUSTANTAJAN ESITTELY

Studium Catholicum on pieni ja kaikille avoin katolinen kulttuurikeskus Helsingin Kruununhaassa. Ranskasta tulleet dominikaanit perustivat sen vuonna 1949. Se jatkaa sivistystehtävää, jonka dominikaanit aloittivat Turussa vuonna 1249, mutta joka vuosisadoiksi Pohjoismaissa keskeytyi luterilaisen reformaation myötä. Keskus tarjoaa kokonaisvaltaista inhimillisen ymmärryksen ja kokemuksen lisäämistä itsenäisille ja yhteisöllisille toimijoille tieteellisen kirjaston, uusrenessanssityylin kamarikonsertti- ja luentosalin sekä kappelin puitteissa.

tahti-logo-250x250

Miksi tämä kirja?

Avaimia eurooppalaisen identiteetin syvälliseen ymmärtämiseen Agricolan kielellä.

Kaupan, yliopistotutkimuksen ja matkailun myötä maailman ihmiset ovat yhä enemmän vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja yhtenäiskulttuurin sirpaloituminen pysäyttää miettimään omaa identiteettiä. Suomessa länsimaisen ja eurooppalaisen identiteetin rakennuspilarit nosti kansalliseen valokeilaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö valtiopäivien avajaispuheessaan 25.4.2019. Hän mainitsi jopa tärkeimmäksi asiaksi Jerusalemissa, Ateenassa ja Roomassa muodostuneesta eurooppalaisesta hengestä kiinni pitämisen.¹

paavin-sinetti-600x400

Länsimaisen ihmisoikeusajattelun ja luonnontieteellisen kehityksen sekä vallitsevan arvomaailman historialliset juuret todellakin ovat juutalais-kristillisyydessä. Euroopan syvimmän ja laajimman sielunmaiseman on muovannut vuosisatojen ajan pääosin katolinen kirkko. Se on kehittänyt hallinto- ja tuomioistuin rakenteita sekä luonut yliopistoinstituution.  Pohjoismaissa kansan siirtyminen paavin johdosta kuninkaiden vallan alle toi mukanaan luterilaisuuden vuosisatoja kestäneen kulttuurisen ja koulutuksellisen ylivallan. Siten laajempi eurooppalainen sivistys kristillisyyden ja paaviuden osalta Suomessa on vahvasti negatiivisesti värittynyt tai sitä tunnetaan vain vähän. Epäluuloisuus ja näkemykset katolisen kirkon porttomaisesta pahuudesta sekä paavin salajuonittelusta, jopa Anti-Kristuksena olemisesta on monesti jo imetty äidin maidossa.

Paavi siis kyllä tunnetaan yleisesti katolisen kirkon johtajana tai niin sanotusti näkyvänä päänä. Paavius tulee esiin myös suomalaisessa kulttuurissa. Kirjallisuudessa esim. Ilkka Remes teoksessaan Ikiyö mainitsee paavihahmon. Elokuvateattereissa on katseltu mm. Kaksi Paavia -elokuva. Televisiossa The Young Pope -sarja ja jokavuotinen aito paavin jouluyön messu lähetetään Vatikaanista. Suomalainen uutistoimitus on myös ajan hermolla ja paavista uutisoidaan säännöllisesti. Kuitenkaan suomeksi ei ole vankkaan tutkimuskirjallisuuteen perustuvaa laajaa yleistajuista paaviuden historiaa saatavilla.

Katolinen kirkko Suomessa ja maailmanlaajuisesti kasvaa, mutta samalla myös moniuskontoistumista ja maallistumiskehitystä tapahtuu. On kuitenkin huomattava, että monet, jotka eivät uskontoa aktiivisesti harjoita käymällä kirkossa, tutkimusten mukaan pitävät itseään kristittyinä ja kannattavat sen mukaisia arvoja². Kulttuuristen syvärakenteiden ja niiden muodostumisen historian esiinkantamiselle on paikkansa. Näin on asian laita etenkin kun katolisen ja luterilaisen kirkon ykseyttä etsivät viralliset ekumeeniset neuvottelutkin ovat todenneet, että Rooman piispalla ja sen Pietarista katkeamattoman jatkumon petriinisellä palveluviralla on yhteisesti tunnustettu johtoasema paimenena kaikille kristityille. Kirkot virallisesti toteavatkin olevan suotavaa uudella tavalla etsiä kasvavaa ymmärrystä paaviuden mahdollisuudesta palvella kaikkien kristittyjen yhteyttä nykymaailmassa.³

Avain eurooppalaisen kulttuurin ja historian ehkä kiehtovimpaan instituutioon ja sen vaikutuksiin on puuttunut Agricolan kielellä. Nyt sellainen on vihdoin tarjolla! Kaikki paavit otetaan huomioon. Kirjan myötä mm. uskovien vainottuna oleminen ja nousu valtakunnan uskonnoksi sekä erilaiset suhteet yhteiskuntaan tulevat hahmotetuiksi.

- veli Gabriel Salmela o.p. -

Kuva: Kerkko Lappalainen
Kuva: Kerkko Lappalainen

Lähteet:

¹ Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa 25.4.2019 (Viitattu 1.7.2021 - presidentti.fi)

² Being Christian in Western Europe (Viitattu 1.7.2021 - Pew Research Center - pewforum.org)

³ Kasvavaa yhteyttä – julistus kirkosta, eukaristiasta ja virasta (§348 & 355) (Viitattu 1.7.2021 - evl.fi)

Lisätiedot:
Kirjastonhoitaja Liina Eloaho
Puh. 09 6120 6711
kirjasto@studium.fi

Kustantaja:
Studium Catholicum
Ritarikatu 3 b A 4, 00170 Helsinki
Puh. 040 779 6896

tahti-valkoinen-100
Vieritä ylös